kuva


Alkuun
Kirjailijan esittely
Tuotanto
   Proosa
   Lyriikka
   Muut teokset
   Käännökset
Lähteet
Yhteystiedot
Toteutus

Maan poika

narri  narri

Kustannusvuosi: 1953
Kustantaja: Wsoy, Helsinki
Sivuja: 81
ISBN:


Arvosteluja:

   Toini Havu Helsingin Sanomat 4.5.1953
   Armo Hormia Aamulehti 12.6.1953
   Viljo Kajava Suomen Sosialidemokraatti 5.9.1953
   [Rafael Koskimies] Uusi Suomi 12.5.1953
   Arvo Turtiainen Työkansan Sanomat 23.5.1953
   A. V. Vapaa Sana 25.5.1953
   [Väinö Vikanti] Iltasanomat 30.4.1953
   O. H. Parnasso 1954 s. 78
   Osmo Hormia Suomalainen Suomi 1953 s. 423
   -pola Kaltio 1954 s. 18
   Jouko Tyyri Parnasso 1953 s. 178


Lukunäyte

   Hymni synnyinmaalle

   Olet punainen kuin veri pikareissa,
   olet musta: epätoivon vuosisata,
   virta suossa muta sydämellään.

   Taivaan korkeuteen katoavat tähdet
   hiljaisuuden varjon himmentämät.
   Peltomies käy raskain jaloin
   tietäin, että huomenna on aika täysi.

   Talot maisemassa niin kuin sienet,
   huuto nousee niitten kellareista.
   Ruumiit lahoavat hautuumailla,
   missä liukas sammalpeite versoaa.

   Mutta peltomies ja sairaat kellareissa,
   uhmasta kuin nuoli siivitetty
   laulu tälle maalle, jossa tuskaan synnyttiin,
   kärsimään kuin eläimet ja mitään tietämättä
   sokeina kuin kerjäläiset paiseensyömät
   ymmärrystä vailla kaiken jättämään.

   Luovuttaen epätoivon voiman huomiselle,
   jonka raskas aamunkoitto meidät tavoittaa:
   malja synnyinmaalle, malja tälle maalle,
   joka unet surkastuneet säilyttää.



   Murtaen

   Vartioimattomat holvit aukeavat,
   punainen valuu ilmi, kalkki halkeaa
   ja kuvapatsaat telineiltään

           aamuna jolloin esirippu
           reväistään
           aamuna jolloin
           silmäni on kaivo
           silmäni on virta
           musta johon paljastajan katse lankeaa

   Ruumiini on heikko, nämä uhriraajat
   täynnä ihmetystä nauliutuvat, nauliutuvat,
   niitten kynsiin pyyteen, kuoleman ja pyyteen lyhdyt

           aamuna
           orjuudella kruunaudutaan
           punainen viitta
           kannetaan kuin voitto

   Häpeän sataessa ylitseni
   ruumiini on kypsä ilmestykseen,
   kynteni palavat ja luut ja silmät